Ensilumi tuli ja suli, mutta näin pimeänä ja sumuisena iltana on hyvä muistella viime sunnuntain kirkkaita, kuuraisia maisemia.

Syksyllä värit kirkastuvat, ainakin kirkkaalla säällä. Illan ja aamun siniset hetket ovat sinisimmillään, mieli rauhoittuu.

Yön usva haihtuu auringon noustua, syksyisen metsän värit toistuvat järven vedessä... Kannattaa siis herätä vapaapäivänäkin ajoissa.

Sen eilen löydetyn ihanan metsälammen rannalla oli myös suuri siirtolohkare, joka minusta muistutti ihan lasten kuvakirjojen dinosauruksia. Hyvällä mielikuvituksella näkee jopa silmän... Mitähän täällä lammella oiken on joskus tuhansia vuosia sitten tapahtunut?

Tänään sieniretkellä löysin kauniin metsälammen. Kuinka rauhallista sen rantakalliolla olikaan istua! Lampi oli ihmeen lähellä asutusta. Kunpa sen rauha säilyisi!